Painajainen Elm Street... eiku eteisessä

Teen nyt jotain, mitä kovin moni ei juurikaan tee. Paljastan jotain, mikä sotii kauniita, valkoisia ja minimalistisia koteja vastaan. Oon sisustellut tätä kotia valkoiseksi pitkältikin alusta asti, pienellä budjetilla ja tavaraa on tässä ihan ok kokoisessa kaksiossa on enemmän kuin laki sallii. Miian avustuksella saatiin olohuonetta, keittiötä ja makkaria raivattua todella hyvin, mutta osa tavaroista oli sijoitettava tilapäisesti jonnekin. Paljon meni roskiin, mutta paljon jäi vielä säästöön. Näin ollen eteisestä tuli sitten se romuvarasto.

 Jouluksi sain kivasti tyhjennettyä eteistä. Kannoin vanhan lasisen olkkarin pöydän varastoon, kun sitä ei kukaan halunnut. Pöydän päälle olikin jo ehtinyt kerääntyä paljon tavaraa ja ylettömän tavaramäärän vuoksi raivaus ei oikein lähtenyt kunnolla käyntiin.

Osan eteisestä sain laitettua kivasti ja ajattelin, että ehkä joskus mulla voisi olla kokonaan magee eteinen?!!

Lattialle laitoin myös valkoisen pyöreän nukkamaton, joka oli ennen ison mustan maton saapumista olkkarissa. Ja todella kivalta näytti! <3 Tuossa taannoin sitten pohdiskelin, että mitäs sitten...päätin, että nyt pamahtaa kunnolla ja mä laitan teille kuvan mun eteisen vaatesyvennyksestä (vaimikäsenytolikaan?!!). Silläkin riskillä, että joku saa slaagin. Jos olette herkkiä, niin hankkikaa nitroja tai jotain ennen kuin katsotte kuvan!

Ylähyllyn vihreät korit lähtee kiertoon/roskiin. Ikean kenkälaatikot ovat täynnä mm. kesäkenkiä, ylipäätään LIIKAA KENKIÄ! Sitten käyttämäni kengät olemassaolevan epäjärjestyksen vuoksi eivät kovin herkästi paikkaansa löydä, kun ne kotiin tullessani jaloista potkin. Ei oikein oo motivaatiota, you know? Tuo ruskea kori on menossa sekin kiertoon/roskiin. Todennäköisesti roskiin, sillä en mä voi odotella kuukausitolkulla, että joku tulee hakemaan pois. Tarkoitushan olisi nimenomaan lopettaa tää jatkuva varaston ylläpito. Harmi, roskiin hyvän tavaran heittäminen on kurjaa. Ja ei, nyt ei oo musta tuunaajaksikaan, niin näillä mennään. :/

Tänään kun tungin kiertoon/roskiin meneviä edellisessä raivauspostauksessa mainitsemiani pussilakanoita ja pyyhkeitä (kaikki nekin tosi hyvässä kunnossa) jätesäkkiin, sain yhtäkkiä jonkun hepulin ja rupesin raivaamaan eteistä.

Siirsin kiertoon/roskiin menevät kamppeet syrjään, tyhjät kenkälaatikot viskoin ylähyllylle ja pinosin kaikki muut kenkälaatikot yhteen nurkkaan. Toiseen nurkkaan H&M:n valkoiset muovipussukat, joissa kaikenlaisia pipoja, hanskoja, huiveja, laukkuja ja takkeja. Tällä hetkellä käytössä olevat kengät pistin pariin riviin. Mulla oli tossa valkoinen kenkäteline, mutta se ärsytti mua niin paljon, että sekin menee roskiin!

Mutta tässä hieman realismipläjäystä lukijoille, ei ole jokainen kodin nurkkaus kliininen. :) Näin se vaan on, että kun lähtee tekemään sisustusprojektia alusta asti, se ei hetkessä tapahdu. Tässä on vielä sekin, että jotta saisin tuon eteisen kuntoon, joudun aloittamaan raivaamisen makkarin lipastosta.

Eteisen raivausprojektiin kuuluu oleellisesti myös makuuhuoneen kaapit. Ei ole helpoksi tätä tehty. Kunpa vain saisin jostain paljon voimaa olla vahva ja pystyä raivaamaan tehokkaasti. Paljon tulee varmasti tuntemaan luopumisen tuskaa ja tulee hetkiä, jolloin tuntuu ettei varmasti tule toimeen ilman jotain tavaraa. Ja ans olla niiden tavaroiden kanssa, jotka on saanut lahjaksi. Ei jestas sentään, miten sellaisesta toipuu? Heittää nyt pois jotain, jonka joku on kovalla vaivalla ja tunteella sulle hankkinut!